Historia

Perttulan mies löysi Ypäjän


2000-luvun alun arkeologisissa inventoinneissa on löydetty merkkejä kivikautisista asuinpaikoista Loimijoen rantatöyräiltä. Aiemmin on uskottu, että asutus tuli Ypäjän seudulle 500-luvulla. Perimätiedon mukaan alueella asusti ensimmäisenä "Perttulan mies" Talonen. Kuitenkin vasta 1100-luvulla, kun varsinaissuomalaisten ja hämäläisten riista-alueiden raja kulki Ypäjän halki, seudulle alkoi muodostua kiinteää asutusta.

Kehitys 1800-luvun alkupuolella oli verkkaista. Vasta vuonna 1876 avattu Turku-Toijala -rata sai rattaat pyörimään. Maanteitä rakennettiin ja parannettiin, maanviljelys koneellistui ja karjatalous kehittyi. Ypäjän ensimmäinen teollisuuslaitos oli D.A. Collinin 1880-luvun lopulla perustama höyrysaha, jossa pitäjäläiset saivat sahauttaa lautoja omiin tarpeisiinsa. Vuonna 1875 avattiin Mannisten kylässä pitäjän ensimmäinen kauppa, jonka perusti August Signell. Myös kirkonkylä ja Ypäjänkylä saivat pian omat kauppansa.

Vuoden 1865 kunnallisasetus merkitsi Ypäjälle itsenäistymistä monien muiden kuntien tapaan. Alueella oli jo aiemmin Perttulan kappeliseurakunta, jossa pidettiin pitäjän- kokouksia. Ypäjä itsenäistyi vuonna 1876, jolloin myös kunnan rajat määriteltiin.

Kunnan väkiluku kasvoi voimakkaasti varsinkin 1880-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Suurimmillaan kunnan väkiluku oli vuoden 1950 tienoilla, kun karjalaiset evakot (pääasiassa Muolaan kunnasta) olivat 1940-luvun jälkipuoliskolla kasvattaneet sitä keskimäärin lähes 200 hengellä vuodessa. Siitä lähtien väkilukukehitystä on kuvannut loivasti laskeva aaltoliike.

Vuonna 1931 annetulla lailla puolustuslaitoksen hevosvarikko ja ratsukoulu määrättiin sijoitettavaksi valtion omistaman Kartanonkylän kartanon maille. Vaikka hevosvarikko ja ratsukoulu vuonna 1955 muuttivat Niinisaloon, oli luotu pohja nimitykselle "Suomen hevospitäjä", joka virallistettiin vuonna 1982.

Perttulan mies löysi Ypäjän


2000-luvun alun arkeologisissa inventoinneissa on löydetty merkkejä kivikautisista asuinpaikoista Loimijoen rantatöyräiltä. Aiemmin on uskottu, että asutus tuli Ypäjän seudulle 500-luvulla. Perimätiedon mukaan alueella asusti ensimmäisenä "Perttulan mies" Talonen. Kuitenkin vasta 1100-luvulla, kun varsinaissuomalaisten ja hämäläisten riista-alueiden raja kulki Ypäjän halki, seudulle alkoi muodostua kiinteää asutusta.

Kehitys 1800-luvun alkupuolella oli verkkaista. Vasta vuonna 1876 avattu Turku-Toijala -rata sai rattaat pyörimään. Maanteitä rakennettiin ja parannettiin, maanviljelys koneellistui ja karjatalous kehittyi. Ypäjän ensimmäinen teollisuuslaitos oli D.A. Collinin 1880-luvun lopulla perustama höyrysaha, jossa pitäjäläiset saivat sahauttaa lautoja omiin tarpeisiinsa. Vuonna 1875 avattiin Mannisten kylässä pitäjän ensimmäinen kauppa, jonka perusti August Signell. Myös kirkonkylä ja Ypäjänkylä saivat pian omat kauppansa.

Vuoden 1865 kunnallisasetus merkitsi Ypäjälle itsenäistymistä monien muiden kuntien tapaan. Alueella oli jo aiemmin Perttulan kappeliseurakunta, jossa pidettiin pitäjän- kokouksia. Ypäjä itsenäistyi vuonna 1876, jolloin myös kunnan rajat määriteltiin.

Kunnan väkiluku kasvoi voimakkaasti varsinkin 1880-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Suurimmillaan kunnan väkiluku oli vuoden 1950 tienoilla, kun karjalaiset evakot (pääasiassa Muolaan kunnasta) olivat 1940-luvun jälkipuoliskolla kasvattaneet sitä keskimäärin lähes 200 hengellä vuodessa. Siitä lähtien väkilukukehitystä on kuvannut loivasti laskeva aaltoliike.

Vuonna 1931 annetulla lailla puolustuslaitoksen hevosvarikko ja ratsukoulu määrättiin sijoitettavaksi valtion omistaman Kartanonkylän kartanon maille. Vaikka hevosvarikko ja ratsukoulu vuonna 1955 muuttivat Niinisaloon, oli luotu pohja nimitykselle "Suomen hevospitäjä", joka virallistettiin vuonna 1982.

Perttulan mies löysi Ypäjän


2000-luvun alun arkeologisissa inventoinneissa on löydetty merkkejä kivikautisista asuinpaikoista Loimijoen rantatöyräiltä. Aiemmin on uskottu, että asutus tuli Ypäjän seudulle 500-luvulla. Perimätiedon mukaan alueella asusti ensimmäisenä "Perttulan mies" Talonen. Kuitenkin vasta 1100-luvulla, kun varsinaissuomalaisten ja hämäläisten riista-alueiden raja kulki Ypäjän halki, seudulle alkoi muodostua kiinteää asutusta.

Kehitys 1800-luvun alkupuolella oli verkkaista. Vasta vuonna 1876 avattu Turku-Toijala -rata sai rattaat pyörimään. Maanteitä rakennettiin ja parannettiin, maanviljelys koneellistui ja karjatalous kehittyi. Ypäjän ensimmäinen teollisuuslaitos oli D.A. Collinin 1880-luvun lopulla perustama höyrysaha, jossa pitäjäläiset saivat sahauttaa lautoja omiin tarpeisiinsa. Vuonna 1875 avattiin Mannisten kylässä pitäjän ensimmäinen kauppa, jonka perusti August Signell. Myös kirkonkylä ja Ypäjänkylä saivat pian omat kauppansa.

Vuoden 1865 kunnallisasetus merkitsi Ypäjälle itsenäistymistä monien muiden kuntien tapaan. Alueella oli jo aiemmin Perttulan kappeliseurakunta, jossa pidettiin pitäjän- kokouksia. Ypäjä itsenäistyi vuonna 1876, jolloin myös kunnan rajat määriteltiin.

Kunnan väkiluku kasvoi voimakkaasti varsinkin 1880-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Suurimmillaan kunnan väkiluku oli vuoden 1950 tienoilla, kun karjalaiset evakot (pääasiassa Muolaan kunnasta) olivat 1940-luvun jälkipuoliskolla kasvattaneet sitä keskimäärin lähes 200 hengellä vuodessa. Siitä lähtien väkilukukehitystä on kuvannut loivasti laskeva aaltoliike.

Vuonna 1931 annetulla lailla puolustuslaitoksen hevosvarikko ja ratsukoulu määrättiin sijoitettavaksi valtion omistaman Kartanonkylän kartanon maille. Vaikka hevosvarikko ja ratsukoulu vuonna 1955 muuttivat Niinisaloon, oli luotu pohja nimitykselle "Suomen hevospitäjä", joka virallistettiin vuonna 1982.

Löydä meidät

Ypaja

Perttulantie 20, 32100 Ypäjä | Puhelin: (02) 7626 500 | Sähköposti: kunta@ypaja.fi

powered by eMedia