YPÄJÄN KUNNAN ESIOPETUSSUUNNITELMA

JOHDANTO

Esiopetus on suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatusta ja opetusta.
Ypäjän kunnan esiopetussuunnitelma perustuu Opetushallituksen 19.12.2000 vahvistamiin valtakunnallisiin Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin.

Esiopetussuunnitelmaa on ollut laatimassa lastentarhanopettajia ja luokanopettajia.

Ypäjällä esiopetusta annetaan päiväkodissa ja/ tai toimintakeskuksessa riippuen esikouluikäisten lukumäärästä eri vuosina.
Kummassakin ryhmässä toimitaan saman opetussuunnitelman mukaan.
Päiväkodissa esikouluikäiset toimivat osittain erillään muusta ryhmästä ja heillä on omat esiopetussuunnitelman mukaiset toimintatuokionsa.

Perusturvalautakunta hyväksyy esiopetussuunnitelman Ypäjällä.

1. TOIMINTA-AJATUS

Esiopetuksen keskeinen tehtävä on yhteistyössä kotien ja alkuopetuksen kanssa vahvistaa lapsen kasvu-, kehitys-, ja oppimisedellytyksiä mm. tarjoamalla myönteisiä oppimiskokemuksia ja harjoittamalla arkielämän käytännön taitoja.

Esiopetuksella pyritään antamaan tasavertaiset mahdollisuudet koulun aloittamiseen ja ehkäisemään mahdollisesti ilmeneviä vaikeuksia.

Esiopetuksen suunnittelun ja toteuttamisen päävastuu on lastentarhanopettajilla. Käytännön toteutus tapahtuu yhteistyössä ammattitaitoisen ja tavoitteisiin sitoutuneen henkilöstön kanssa.


1.1. Yleisiä tavoitteita

Esiopetuksen tavoitteena on vahvistaa lapsen myönteistä minäkuvaa ja itsetuntoa.
Esiopetuksella kehitetään lapsen oppimaan oppimisen taitoja mm. keskittymistä, ohjeiden noudattamista, tehtävien loppuun suorittamista, ajattelua ja oma-aloitteisuutta.
Lapsi harjoittelee yhteiselämän taitoja: opettelee hyviä tapoja, erilaisuuden hyväksymistä ja vastuullisuutta sekä toimimista yhdessä muiden kanssa.

1.2. Leikki

Esiopetuksessa leikillä on tärkeä merkitys ja kaikessa toiminnassa tulisi olla mukana elämänläheisyys ja ilo.
Leikki itsessään tarjoaa tilaisuuden oppimiseen. Leikki on alle kouluikäisen luontaisin tapa toimia. Leikeissä lapsi voi ilmaista tunteitaan ja kokeilla uusia asioita omaehtoisesti sekä oppia sosiaalisia taitoja.

2. OPPIMINEN

2.1. Oppimiskäsitys

Oppiminen perustuu aiempaan tietoon ja oppimiskokemuksiin. Lapset oppivat yhdessä toisten kanssa ja toisiltaan, sekä myös tietoisen opetus- ja kasvatustyön kautta.

Lähtökohtana on lapsen oma kokemusmaailma; lapsi on aktiivinen toimija ja tutkija.
Opetuksen tulee olla leikinomaista ja lapsen kehitystasosta lähtevää.


2.2. Oppimisympäristö

Esiopetuksen oppimisympäristöllä tarkoitetaan fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, kognitiivista, emotionaalista ja esteettistä ympäristöä jossa toiminta tapahtuu.

Hyvä oppimisympäristö ohjaa lapsen halua oppimiseen. Se tukee monipuolisesti lapsen kasvua ja tarjoaa tilaisuuksia erilaisiin leikkeihin ja myös omaan rauhaan. Työvälineiden ja materiaalien tulee olla lasten kehitystasoa vastaavia ja lasten ulottuvilla.

Hyvä oppimisympäristö on terveellinen ja turvallinen.

Oppimisympäristössä on keskeistä myönteinen, ymmärtävä ja kannustava vuorovaikutus.
Lapsikeskeisyys edellyttää ohjaavaa kasvatusta, jossa aikuinen asettaa lapselle rajoja ja lapseen kohdistetaan odotuksia ja vaatimuksia huomioiden lapsen lähtökohdat sekä kehitystaso. Oppimisympäristössä tulee vallita iloinen ja rohkaiseva ilmapiiri.

3. ESIOPETUKSEN KESKEISET SISÄLTÖALUEET

Esiopetus on kokonaisvaltaista ja muotoutuu niistä asioista, jotka kuuluvat lapsen jokapäiväiseen elämään. Ohjatun toiminnan lisäksi myös kaikki päivittäiset toiminnot kuten ruokailu ja ulkoilu ovat tärkeä osa esiopetusta. Opetuksessa toiminta on tärkeämpää kuin yksittäiset sisällöt. Monipuolisella työtapojen käytöllä pyritään saamaan erilaisia kokemuksia ja taitoja eri tiedonaloista sekä innostamaan uuden oppimiseen.

Opetussuunnitelman sisältöaluejako on tarkoitettu ohjaamaan opettajan työtä.

3.1. Kieli ja vuorovaikutus

Kieli on ajattelun ja ilmaisun väline. Esiopetus tukee lapsen ajattelun ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä; ryhmän jäsenenä lapsi opettelee sekä kuuntelemista että itsensä ilmaisemista suullisesti.

Esiopetuksessa luodaan pohjaa luku- ja kirjoitustaidon oppimiselle mm. tutustumalla kirjaimiin ja äänteisiin. Tavoitteena on kartuttaa lapsen sana- ja käsitevarastoa, kehittää kielellistä tietoisuutta monipuolisesti ja lisätä mielenkiintoa äidinkieltä kohtaan.

Pelaamalla ja leikkimällä, tutkimalla oppimisympäristössä olevia kirjaimia sekä kuuntelemalla kieltä monin tavoin ( satuja, runoja, loruja, kertomuksia...) lasta innostetaan havainnoimaan kieltä.

3.2. Matematiikka

Esiopetuksessa luodaan pohjaa matematiikan oppimiselle kiinnittämällä lapsen huomiota luonnollisissa arkipäivän tilanteissa ilmeneviin matemaattisiin ilmiöihin.

Luokittelun, vertailun ja järjestämisen avulla lapsi tutkii ympäristöään muotojen, määrien sekä muiden ominaisuuksien perusteella. Leikkien ja erilaisissa päivittäisissä tilanteissa lapsi voi ikätasolleen sopivilla tavoilla tutustua matemaattisiin peruskäsitteisiin esim. lukukäsitteeseen (lukumääriin ja numeroihin) sekä kellonaikoihin, avaruudellisiin suhteisiin ja rahaan.

Matemaattisen ajattelun kehittymisessä on tärkeää, että lapsi oppii tarkkailemaan omaa ajattelemistaan. Lasta kannustetaan kertomaan, mitä hän ajattelee tai miten hän ajatteli.

3.3 Etiikka ja katsomus

Uskonnon ja omantunnon vapaus on perustuslain turvaama oikeus, jota esikouluikäisten kohdalla käyttää huoltaja. Uskonnollisen kasvatuksen lähtökohtana on kodin vakaumuksen kunnioittaminen.

Lapsella on oikeus tulla huomioonotetuksi elämänkatsomuksellisissa kysymyksissä.
Uskontokasvatuksen tavoitteena on antaa lapselle mahdollisuus kohdata uskontoon liittyviä asioita; tutustua evankelis-luterilaisen uskonnon keskeisimpiin sisältöihin, uskonnollisiin juhliin sekä siihen, miten ja miksi niitä vietetään.

Esiopetuksen eettinen kasvatus sisältyy kaikkeen toimintaan ja on oppilaille yhteistä.
Eettinen kasvatus lähtee itsetunnon kehittymisestä ja laajentuu ihmisten välisiin sosiaalisiin taitoihin. Arkipäivän tilanteissa harjoitellaan hyviä tapoja, erilaisuuden hyväksymistä, toisen huomioon ottamista, rehellisyyttä, anteeksipyytämistä, -saamista ja antamista.

3.4. Ympäristö- ja luonnontieto

Ympäristö- ja luonnontiedon oppimisen lähtökohtana on lapsen monimuotoinen elinympäristö ja tutkiva lähestymistapa.

Tavoitteena on kehittää lapsen kykyä tehdä havaintoja elävästä ja elottomasta luonnosta, niiden ilmiöistä ja ihmisen muovaamasta ympäristöstä. Lasta opetetaan arvostamaan luontoa ja ottamaan huomioon ympäristö omassa toiminnassaan.
Keskeisiä aihealueita ovat vuodenajat ilmiöineen, kotiseutu sekä lähiympäristön kasvit ja eläimet.

Lapselle annetaan mahdollisuus saada kokemuksia ja elämyksiä luonnosta ja muusta ympäristöstä. Häntä innostetaan tutkimaan mm. tekemällä kokeita luontoon ja ympäristöön liittyvistä asioista.
Lapsi harjoittelee tekemään johtopäätöksiä ja pohtimaan syy-seuraussuhteita.

Ypäjällä esikouluun sisältyy luontokerho, jossa säännöllisesti käydään tutkimassa luontoa ja sen ilmiöitä.

3.5. Terveys ja liikunta

Lapsen kasvua ja kehitystä tuetaan huolehtimalla työn, levon ja virkistyksen välisestä tasapainosta.

Luonnollisissa arkipäivän tilanteissa lasta ohjataan huolehtimaan omasta siisteydestään, häntä ohjataan terveellisiin ruokatottumuksiin ja hyviin ruokailutapoihin sekä opastetaan pukeutumaan tarkoituksenmukaisesti mahdollisimman omatoimisesti.
Yhteisillä retkillä harjoitellaan myös turvallista liikkumista lähiympäristössä.

Monipuolinen liikunta on välttämätöntä lapsen tasapainoiselle kasvulle, kehitykselle ja terveydelle. Lapsen luontaista tarvetta ja halua liikkua tuetaan tarjoamalla sekä ohjattuja liikuntatuokioita että mahdollisuuksia omaehtoiseen liikkumiseen sisällä ja ulkona.
Liikunnan tulisi vahvistaa lapsen myönteistä minäkuvaa ja siksi sen tulee tarjota iloa ja onnistumisen elämyksiä.

Ohjatun liikunnan tavoitteena on kehittää lapsen motorisia taitoja, harjoittaa perusliikkeitä ja liikehallintaa sekä edistää kehontuntemusta samalla kun tutustutaan erilaisiin liikuntavälineisiin.

Esiopetuksen liikuntaan sisältyy myös uimakoulu, luistelukoulu ja hiihtokoulu.

3.6. Taide ja kulttuuri

Taidekokemukset ovat merkittävä osa lapsen emotionaalista, taidollista ja tiedollista kehitystä.
Taidekasvatus tukee lapsen kehitystä myös kielellisellä, matemaattis-luonnontieteellisellä ja eettisellä osa-alueilla. Kun lasta ohjataan etsimään tietoa eri taidemuotojen ilmiöistä, hänen ajattelu- ja ongelmanratkaisutaitonsa kehittyvät.
Lapselle järjestetään mahdollisuuksien mukaan tilaisuuksia erilaisiin esteettisiin elämyksiin (luonto-rakennettu ympäristö-taide) ja niistä keskustelemiseen. Taiteellisen toiminnan avulla lapsen luovuus, mielikuvitus ja itseilmaisu harjaantuvat.
Lasta ohjataan nauttimaan kauneudesta ja luovasta toiminnasta sekä arvostamaan omaa ja muiden työtä.

Musiikin osa-alueella tärkeitä tavoitteita ovat musiikin kokeminen myönteisenä ja musiikista iloitseminen. Eri tavoin musisoimalla -laulaen, soittaen, liikkuen, leikkien, kuunnellen- kehitetään lapsen kuuntelukykyä sekä rytmi- ja säveltajua sekä tutustutaan rytmisoittimiin ja musiikin peruskäsitteisiin.

Kuvaamataidon osa-alueella - johon kuuluvat myös käsityöt ja askartelu- tavoitteina on mm. itseilmaisun ja hienomotoriikan kehittäminen. Lasta ohjataan tekemään havaintoja ympäristöstään ja hänelle annetaan keinoja omien ideoittensa toteuttamiseen tutustumalla erilaisiin materiaaleihin ja välineisiin sekä niiden käyttötapoihin. Tekemisen ilo antaa mahdollisuuden onnistumisen elämyksiin.

Luovan toiminnan osa-alueen tarkoitus on rohkaista lasta itseilmaisuun, kehittää vuorovaikutustaitoja ja harjoittaa ryhmätyökykyjä. Luova toiminta lisää myös lapsen oman kehon tuntemusta ja aistiherkkyyttä.

4. ERITYISRYHMÄT

4.1. Erityistä tukea tarvitsevien lasten esiopetus

Erityistä tukea esiopetuksessa tarvitsevat lapset, joiden kehityksen, kasvun ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet sairauden, vamman, psyykkisten tai sosiaalisten ongelmien vuoksi.
Myös ne lapset, joilla on oppimisvalmiuksiin liittyviä ongelmia ( esim. kielelliset, tarkkaavaisuuteen, muistiin ja motoriikkaan liittyvät vaikeudet ) tarvitsevat erityistä tukea.

Erityistä tukea tarvitsevien lasten esiopetus järjestetään samassa esikouluryhmässä muiden kanssa. Mahdollinen avustajan tarve tai kahden paikalle sijoittaminen arvioidaan asiantuntijalausuntojen pohjalta. Yhteistyö tulevan koulun kanssa on erityisen tärkeää, että opettaja voi alusta asti parhaalla tavalla tukea lapsen oppimista.

Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma ( HOJKS ) tehdään esiopetuksen aikana erityisopetuksessa oleville lapsille yhteistyössä eri alojen asiantuntijoiden ja holhoojien kanssa.

4.2. Eri kulttuuri- ja kieliryhmät

Eri kulttuuri- ja kieliryhmiin kuuluvat lapset ovat samoissa ryhmissä muiden esikouluikäisten kanssa. Esiopetuksessa huomioidaan lasten taustat ja tuetaan suomen kielen kehittymistä ja mahdollisuutta kasvaa kahteen kulttuuriin.

5. YHTEISTYÖ

Huoltajilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsesta, joten luottamuksellinen suhde esiopetuksen henkilöstön ja huoltajien välillä on tärkeä.
Vanhempien niin halutessa tai jos on muita erityisiä syitä, voidaan lapselle laatia henkilökohtainen
opetussuunnitelma (HOPS ) , jossa arvioidaan lapsen vahvuuksia ja vaikeuksia ja asetetaan henkilökohtaisia tavoitteita niiden pohjalta.

Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen tulisi liittyä kiinteästi toisiinsa.
Opetussuunnitelmaa arvioidaan, tarkistetaan ja tarvittaessa muutetaan yhteistyössä luokanopettajien kanssa.

Tarvittaessa tehdään yhteistyötä eri asiantuntijoiden kanssa ( lastenneuvola, kasvatus- ja perheneuvola, puheterapeutti jne. )
Muita yhteistyötahoja ovat mm. seurakunta, kirjasto ja vapaa-aikatoimi.


6. OPPILASHUOLTO

Esiopetuksen oppilashuolto tarkoittaa kokonaisvaltaista lapsen hyvinvoinnista huolehtimista niin, että tuetaan hänen kehitystään ja oppimistaan eri tavoin sekä pyritään ehkaisemään mahdollisia ongelmia (esim. tapaturmat, kiusaaminen) puuttumalla asioihin ajoissa ja hakemalla tarvittaessa asiantuntija-apua.(ks. myös 4.1)

Oppimisympäristön terveelisyydestä ja turvallisuudesta esiopetuksessa huolehditaan tarkkailemalla sitä jatkuvasti ja huolehditaan näistä asioista myös liikuttaessa esikoulun ulkopuollea (retket jne.). Lapsia ohjataan myös terveellisiin elämäntapoihin. (ks. myös 3.5)

Ypäjällä koulutoimi vastaa esiopetuksen kuljetuksista ja niiden järjestelyistä. Esikoululaisten kuljetukset järjestetään niin, että lapsia ei jätetä ilman aikuisen valvontaa.

Kaikki esikoulun aikuiset pitävät yhdessä huolta lapsista ja yhteistyö kotien kanssa on tärkeää. Oppilashuollon pitää olla luottamuksellista sekä lapsen perhettä kunnioittavaa. Salassapitosäädökset koskevat myös oppilashuoltoa.

Oppilashuoltoryhmä kutsutaan tarvittaessa koolle. Oppilashuoltoryhmää ei nimetä etukäteen, vaan sen toimintaan osallistuu lapsen kanssa toimivia aikuisia tai/ja eri alojen asiantuntijoita tilanteen mukaan. Oppilashuoltoryhmän kokoonkutsujan on ryhmästä vastuussa oleva lastentarhanopettaja.

7. SEURANTA JA ARVIOINTI

Esiopetuksessa arvioidaan, miten esiopetuksen yleiset ja lapsen henkilökohtaiset tavoitteet toteutuvat. Arvioinnin tulee olla säännöllistä ja jatkuvaa.

Arvioinnin tarkoituksena ei ole esikoululaisten keskinäinen vertailu vaan lapsen kehityksen tukeminen. Koko henkilöstön tulee edistää myös lapsen itsearviointia.

Lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista voidaan seurata esim. havainnoimalla, haastattelemalla ja kokoamalla lapsen omaa kasvun kansiota.

Kouluvalmiutta arvioitaessa ohjataan lapsi tarvittaessa koulukypsyystestiin kasvatus- ja perheneuvolaan.

Esiopetuksen päätteeksi lapselle annetaan osallistumistodistus.