Historiaa

Ypäjän kirjaston historiaa

Ypäjälle perustettiin ensimmäinen kirjasto vuonna 1859. Se tunnettiin tuolloin Perttulan lainakirjastona, ja sen perustamiseen vaikuttivat suuresti Jokoisten ja Ypäjän (Perttula) kappeliseurakuntien pastori Erik Napoleon Bonsdorff sekä kartanonhaltija Seth Rönnbäck. Molemmat olivat kansanvalistuksen harrastajia ja kannattivat kirjaston perustamista.

Perttulan lainakirjastossa oli toiminnan alkuvaiheessa 30 nidettä, ja kirjat saatiin lahjoituksina. Kirjoja lainattiin Perttulan seurakunnan jäsenille pientä maksua vastaan. Jos lahjoitti kirjaston ylläpitämiseksi yhden hopearuplan, sai vapaasti käyttää kirjastoa koko loppuikänsä, muutoin maksu oli kymmenen kopeekkaa vuodessa tai kaksi kopeekkaa kuukaudessa. Ensimmäisenä kantakirjaston hoitajana toimi sen perustaja kartanonhoitaja Seth Rönnbäck, ja kirjasto oli sijoitettu Kartanonkylän Kartanoon. Toiseksi hoitajaksi oli valittu talollisen poika Andres Anton Matinpoika Papali. Toimi oli palkaton.

Kartanon jälkeen kirjasto siirrettiin ensin vanhan kirkon sakaristoon, ja seurakunnan saatua oman papin ja pappilan se sijoitettiin seurakunnan pappilaan. Jonkin aikaa kirjasto toimi Matti Seppälän kodissa, minkä jälkeen vuonna 1894 se siirrettiin Perttulan kansakouluun, pitäjän ensimmäiseen kansakouluun. Siellä se toimi yli 20 vuotta koulun opettajien hoitamana. Kirjasto toimi siis jo 1800-1900 -lukujen vaihteessa nykyisessä kirjastorakennuksessa.
Perttulan kansakoulun jälkeen kirjasto toimi Perttulan alakoulussa, Anna Maija Rautasen ja Ida Papalin asunnoissa, ja lopulta se siirrettiin Ypäjän kunnantaloon.

Ypäjällä toimi myös runsaasti kyläkirjastoja, joilla oli omat hoitajat. Kyläkirjastoja perustettiin rinta rinnan kyläkoulujen kanssa, ja jo ennen varsinaista kyläkirjastojärjestelmän perustamista oli Ypäjälle perustettu kirjasto jokaiseen kylään. Suurin kyläkirjastoista oli Ypäjänkylän lukutupa ja kirjasto, joka perustettiin vuonna 1892.

Nykyiseen kirjastotaloon kirjasto muutti vuonna 1982. Tuolloin kirjaston käytössä oli vain puolet talon pinta-alasta, ja loput tilat olivat Perttulan koulun käytössä. Vuonna 2009 kirjastotalo remontoitiin perusteellisesti Museoviraston ohjeiden mukaisesti ja kirjasto sai käyttöönsä talon alakerran kaikki 400 neliömetriä.

Lähteet:
Hirsjärvi, Tarmo: Ypäjän kunnan historia : Kunnalliselämä vv. 1876-1926, Forssa 1926.
Huuhtanen, Taina: Ypäjän historia, Ypäjä 1978.
Mäkitalo, H. J.: Ypäjän (Perttulan) kantakirjaston 100-vuotishistoriikki, Ypäjä 1960.

Ypäjän kirjaston historiaa

Ypäjälle perustettiin ensimmäinen kirjasto vuonna 1859. Se tunnettiin tuolloin Perttulan lainakirjastona, ja sen perustamiseen vaikuttivat suuresti Jokoisten ja Ypäjän (Perttula) kappeliseurakuntien pastori Erik Napoleon Bonsdorff sekä kartanonhaltija Seth Rönnbäck. Molemmat olivat kansanvalistuksen harrastajia ja kannattivat kirjaston perustamista.

Perttulan lainakirjastossa oli toiminnan alkuvaiheessa 30 nidettä, ja kirjat saatiin lahjoituksina. Kirjoja lainattiin Perttulan seurakunnan jäsenille pientä maksua vastaan. Jos lahjoitti kirjaston ylläpitämiseksi yhden hopearuplan, sai vapaasti käyttää kirjastoa koko loppuikänsä, muutoin maksu oli kymmenen kopeekkaa vuodessa tai kaksi kopeekkaa kuukaudessa. Ensimmäisenä kantakirjaston hoitajana toimi sen perustaja kartanonhoitaja Seth Rönnbäck, ja kirjasto oli sijoitettu Kartanonkylän Kartanoon. Toiseksi hoitajaksi oli valittu talollisen poika Andres Anton Matinpoika Papali. Toimi oli palkaton.

Kartanon jälkeen kirjasto siirrettiin ensin vanhan kirkon sakaristoon, ja seurakunnan saatua oman papin ja pappilan se sijoitettiin seurakunnan pappilaan. Jonkin aikaa kirjasto toimi Matti Seppälän kodissa, minkä jälkeen vuonna 1894 se siirrettiin Perttulan kansakouluun, pitäjän ensimmäiseen kansakouluun. Siellä se toimi yli 20 vuotta koulun opettajien hoitamana. Kirjasto toimi siis jo 1800-1900 -lukujen vaihteessa nykyisessä kirjastorakennuksessa.
Perttulan kansakoulun jälkeen kirjasto toimi Perttulan alakoulussa, Anna Maija Rautasen ja Ida Papalin asunnoissa, ja lopulta se siirrettiin Ypäjän kunnantaloon.

Ypäjällä toimi myös runsaasti kyläkirjastoja, joilla oli omat hoitajat. Kyläkirjastoja perustettiin rinta rinnan kyläkoulujen kanssa, ja jo ennen varsinaista kyläkirjastojärjestelmän perustamista oli Ypäjälle perustettu kirjasto jokaiseen kylään. Suurin kyläkirjastoista oli Ypäjänkylän lukutupa ja kirjasto, joka perustettiin vuonna 1892.

Nykyiseen kirjastotaloon kirjasto muutti vuonna 1982. Tuolloin kirjaston käytössä oli vain puolet talon pinta-alasta, ja loput tilat olivat Perttulan koulun käytössä. Vuonna 2009 kirjastotalo remontoitiin perusteellisesti Museoviraston ohjeiden mukaisesti ja kirjasto sai käyttöönsä talon alakerran kaikki 400 neliömetriä.

Lähteet:
Hirsjärvi, Tarmo: Ypäjän kunnan historia : Kunnalliselämä vv. 1876-1926, Forssa 1926.
Huuhtanen, Taina: Ypäjän historia, Ypäjä 1978.
Mäkitalo, H. J.: Ypäjän (Perttulan) kantakirjaston 100-vuotishistoriikki, Ypäjä 1960.

Ypäjän kirjaston historiaa

Ypäjälle perustettiin ensimmäinen kirjasto vuonna 1859. Se tunnettiin tuolloin Perttulan lainakirjastona, ja sen perustamiseen vaikuttivat suuresti Jokoisten ja Ypäjän (Perttula) kappeliseurakuntien pastori Erik Napoleon Bonsdorff sekä kartanonhaltija Seth Rönnbäck. Molemmat olivat kansanvalistuksen harrastajia ja kannattivat kirjaston perustamista.

Perttulan lainakirjastossa oli toiminnan alkuvaiheessa 30 nidettä, ja kirjat saatiin lahjoituksina. Kirjoja lainattiin Perttulan seurakunnan jäsenille pientä maksua vastaan. Jos lahjoitti kirjaston ylläpitämiseksi yhden hopearuplan, sai vapaasti käyttää kirjastoa koko loppuikänsä, muutoin maksu oli kymmenen kopeekkaa vuodessa tai kaksi kopeekkaa kuukaudessa. Ensimmäisenä kantakirjaston hoitajana toimi sen perustaja kartanonhoitaja Seth Rönnbäck, ja kirjasto oli sijoitettu Kartanonkylän Kartanoon. Toiseksi hoitajaksi oli valittu talollisen poika Andres Anton Matinpoika Papali. Toimi oli palkaton.

Kartanon jälkeen kirjasto siirrettiin ensin vanhan kirkon sakaristoon, ja seurakunnan saatua oman papin ja pappilan se sijoitettiin seurakunnan pappilaan. Jonkin aikaa kirjasto toimi Matti Seppälän kodissa, minkä jälkeen vuonna 1894 se siirrettiin Perttulan kansakouluun, pitäjän ensimmäiseen kansakouluun. Siellä se toimi yli 20 vuotta koulun opettajien hoitamana. Kirjasto toimi siis jo 1800-1900 -lukujen vaihteessa nykyisessä kirjastorakennuksessa.
Perttulan kansakoulun jälkeen kirjasto toimi Perttulan alakoulussa, Anna Maija Rautasen ja Ida Papalin asunnoissa, ja lopulta se siirrettiin Ypäjän kunnantaloon.

Ypäjällä toimi myös runsaasti kyläkirjastoja, joilla oli omat hoitajat. Kyläkirjastoja perustettiin rinta rinnan kyläkoulujen kanssa, ja jo ennen varsinaista kyläkirjastojärjestelmän perustamista oli Ypäjälle perustettu kirjasto jokaiseen kylään. Suurin kyläkirjastoista oli Ypäjänkylän lukutupa ja kirjasto, joka perustettiin vuonna 1892.

Nykyiseen kirjastotaloon kirjasto muutti vuonna 1982. Tuolloin kirjaston käytössä oli vain puolet talon pinta-alasta, ja loput tilat olivat Perttulan koulun käytössä. Vuonna 2009 kirjastotalo remontoitiin perusteellisesti Museoviraston ohjeiden mukaisesti ja kirjasto sai käyttöönsä talon alakerran kaikki 400 neliömetriä.

Lähteet:
Hirsjärvi, Tarmo: Ypäjän kunnan historia : Kunnalliselämä vv. 1876-1926, Forssa 1926.
Huuhtanen, Taina: Ypäjän historia, Ypäjä 1978.
Mäkitalo, H. J.: Ypäjän (Perttulan) kantakirjaston 100-vuotishistoriikki, Ypäjä 1960.

Löydä meidät

Ypaja

Perttulantie 20, 32100 Ypäjä | Puhelin: (02) 7626 500 | Sähköposti: kunta@ypaja.fi

powered by eMedia